Pitkittynyt yskä

Yskä on tavallisimpia ihmisiä vaivaavia oireita ja sen pitkittyessä usein hakeudutaan lääkärin vastaanotolle. Pitkittyessään yskä haittaa päivittäistä kanssakäymistä ja hankaloittaa nukkumista.

Yskä voidaan luokitella kestonsa perusteella joko akuutiksi (alle 3 viikkoa), subakuutiksi (3-8 viikkoa) ja pitkittyneeksi (yli 8 viikkoa). Yskän hoitaminen oikeassa vaiheessa estää sen pitkittymistä.

Akuutin yskän tavallisin aiheuttaja on virusperäinen keuhkoputkentulehdus, joka ei vaadi hoitoa. Mikäli yskäjaksot toistuvat voi aiheuttajana olla krooninen nuha, astma tai keuhkoahtaumatauti. Pitkittyneen yli 2 kuukautta kestäneen yskän vuoksi täytyy aina hakeutua lääkärin vastaanotolle, sen syy selvittää ja aiheuttaja hoitaa. Erityistä huolta aiheuttavat yskösten veri ja yleisoireet kuten laihtuminen, hengenahdistus ja kivut. Myös pitkä tupakointihistoria ja äänen käheytyminen ovat yskän pitkittyessä hälytysmerkkejä. Keuhkokuva on tärkeä tutkimus, jolla poissuljetaan kasvaimet ja osa keuhkosairauksista. Yskää voivat aiheuttaa myös tupakointi, tietyt verenpaine- ja diabeteslääkkeet.

Pitkittynyt yskä herättää huolta sekä potilaassa, että hoitavassa henkilökunnassa. Täytyy kuitenkin muistaa, että yleisimmät yskän aiheuttajat ovat krooninen nuha, astma ja ruokatorven tulehdus. Krooniseen nuhaan viitteitä antavat jatkuva nenän tukkoisuus, niistäminen ja nenäeritteen valuminen nieluun. Kroonisen nuhan hoitokokeilu on helppoa esimerkiksi apteekista ilman reseptiä saatavilla kortisoninenäsuihkella.  Astma puolestaan on hengityselimistön sairaus, johon viittaa yskän jaksottainen luonne, uloshengityksen vingahtelu ja hengenahdistus. Edellä kuvattu oireilu korostuu usein flunssien yhteydessä. Mikäli sinulla herää epäily astmasta, tulisi sinun olla yhteydessä joko omalle terveysasemalle tai työterveyteen, jonka kautta astman diagnostiset tutkimukset ohjelmoidaan. Refluksitauti eli mahan happaman sisällön nouseminen ruokatorveen yleinen yskän aiheuttaja. Oireita taudissa ovat mahan sisällön nousu suuhun, närästys, happamat röyhtäykset tai ruokailun jälkeinen yskä. Mikäli oireesi ovat edellä kuvattuja, eikä sinulla ole esimerkiksi nielemisvaikeutta tai laihtumista, voit ottaa kotikonstit käyttöön. Refluksitaudin kotihoito-ohjeisiin kuuluvat painonpudotus, ruokailun välttäminen ennen makuulle menoa, sängyn päätypuolen kohotus sekä ruokavalio-ohjeet. Ruokavalio-ohjeita ovat pienet annoskoot, ravaisten ja mausteisten ruokien sekä sitrushedelmien välttäminen ja kofeiinin ja alkoholin välttäminen. Mikäli oireesi eivät kotikonstein helpota hakeudu lääkärin arvioon.

Lähde:
Pitkittynyttä yskää sairastava potilas yleislääkärin vastaanotolla.
Yleislääkäri, 2020;35(2):9-12. Hanna Nurmi ja Heikki Koskela. 29.4.2020 

Lataa...